Pesänsä maakotka tekee usein petäjän latvaan. Pesä on jättikokoinen jopa parin metrin levyinen, ja 2 - 3 metrin korkuinen risulinna. Kotkan pesä voi olla joskus muussakin puussa tai kallion kielekkeellä. Pesän kotka vuoraa ruohoilla, sammalilla, varvuilla ja jäkälillä sekä koristelee sen tuoreilla havuilla. Se tekee myös useita varapesiä, joita käytetään vuorovuosina.
Maakotka munii maaliskuun alkupuolella keskimäärin 3 munaa, joita etupäässä naaras hautoo. Haudonta kestää 42 - 45 vuorokautta. Poikaset tulevat lentokykyisiksi 68 - 77 vuorokaudessa.
Maakotkaa tavataan pesimälintuna Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Kuusamosta alkaen Lappiin ja myös Suomenselällä. Muualla tavataan muuttoaikoina ja talvella. Poronhoitoalueilla sitä on vainottu, mutta uudistettu korvausjärjestelmä on lopettanut vainon lähes kokonaan. Nykyisin Maakotkia arvellaan olevan n. 440 - 460 paria.
Maakotka syö esimerkiksi metsäjäniksiä, kanalintuja ja muita keskikokoisia saaliseläimiä, se syö myös raatoja ja poronvasoja.
Syysmuutto alkaa syyskuun loppupuolelta ja kevätmuutto maaliskuun alusta alkaen. Lintu talvehtii Suomessa, Baltiassa, Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä.
Maakotka on pitkäikäinen lintu ja se saavuttaa sukukypsyyden vasta noin viiden vuoden iässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti