Sepelkyyhky

Sepelkyyhky on suurin kyyhkylajimme ja painaa puolisen kiloa sekä on pituudeltaan 41 -45 cm. Suomessa sepelkyyhky pesii Rovaniemen korkeudelle saakka kuusikoissa ja kuuluu riistalintuihin.

Eniten niitä kuitenkin on Etelä-Suomen viljelysalueilla ja harvempana Pohjois-Suomen metsäisillä alueilla. Sepelkyyhkyjä Suomessa pesii n. 150 000 - 250 000 paria.

Sepelkyyhky viihtyy metsissä ja nykyisin myös kaupunkien puistoissa. Kaupungistuneet sepelkyyhkyt ovat tottuneet ihmisiin, mutta metsissä pesivät ovat arkoja, ja voivat hylätä pesänsä herkästi pesintäaikaan jos tulevat häirityksi. Sen pesä on tiheän kuusen oksalla 3 - 4 metrin korkeudessa. Pesä on tehty risuista ja näyttää aika hataralta.

Sepelkyyhky munii 2 munaa ja molemmat vanhemmat osallistuvat haudontaan joka kestää 16-19 vuorokautta. Poikasten ruokinta tapahtuu koiraan ja naaraan oksentaessa kuvustaan maitomaista eritettä ns. kyyhkynmaitoa. Poikaset siirtyvät 3 - 4 viikon ikäisinä puunoksalle ja lähtevät lentoon 4 - 5 viikon ikäisinä. Sepelkyyhkyllä on kaksi jopa kolme pesuetta vuodessa. Sepelkyyhky syö lähinnä jyviä, siemeniä, silmuja, versoja, herneitä, marjoja, lehtiä, hyönteisiä ja kaupungeissa myös ruoanjätteitä.

Ne viihtyvät isoina parvina pesimäkauden ulkopuolella ja voivat saada aikaan melkoista tuhoa viljelyksillä. Niitä ammutaankin etelämpänä sekä ruoaksi että vahinkolintuina.

Sepelkyyhky on muuttolintu joka muuttaa tiheissä ryhmissä talveksi Länsi-Eurooppaan syys- lokakuun vaihteessa ja palaa Suomeen maalis- toukokuussa.